Tensegrity

Määritelmä tensegrity tulee sanoista ”tension” ja ”integrity”. Suomennettuna tämä olisi jännitteestä riippuvainen rakenne tai jatkumo. ”Miten me sitten pysymme kasassa ja järjestyksessä? Vastaus on pehmytkudoksessamme, luiden avustuksella. Esimerkkinä voimme käyttää ilmapalloa. Pallon sisällä on ilmaa, joka työntää sen reunoja ulospäin, luoden pallon pintaan jännitteen. Pallon materiaali ja muoto jännittyneenä, puolestaan pitävät ilman paikallaan. Todella yksinkertainen esimerkki.

Nyt muutetaan vain ilma luiksi ja pallon pinta myofaskiaksi – lihakseksi ja sidekudokseksi. Saamme rakenteen, jossa luut luovat painetta työntämällä ulospäin pituutensa kautta, jännittäen myofaskiaa sen luuhun kiinnittyvien kohtien välillä. Myofaskia, puolestaan pitää luut paikallaan luodussa jännitteiden verkostossa. Luut kelluvat myofaskian jännitteessä, niiden suhde toisiinsa – hyvä ryhti, luotisuora, linja maan vetovoimaa vasten, painon jakautuminen luiden kantaville rakenteille – on myös täysin myofaskian jännitteestä riippuvainen. Kun jännite on tasainen ympäri kehoa, luiset rakenteemme hakeutuvat linjaan maan vetovoimaa vasten.
Mitä sitten?

1-1-of-1

Muutokset myofaskian jännitteessä muuttavat luiden suhdetta toisiinsa nähden. Tällaisella toiminnalla on toinenkin nimi, sitä kutsutaan liikkumiseksi. Hyvän ryhdin kannalta on tärkeää, että jännitteet ovat tasapainossa. Liikkeen kannalta on tärkeää, että jännitteiden muutokset ovat myös tasapuolisia. Mikäli yhdessä paikassa jännite lisääntyy johonkin suuntaan aktiivisen liikkeen aikana, monessa muussa paikassa täytyy tapahtua myötäantamista, muuten liike ei voi tapahtua tehokkaasti, ja sitten palautua takaisin tasapainoiseen tilaan.

Tehokkaan ja taloudellisen liikkumisen kannalta on siis tärkeää, että kehomme myofaskiassa vallitsee tasapaino. Harvemmin se kuitenkaan on niin. Miksi? Myofaskia, ja erityisesti faskia eli sidekudoksemme on erittäin mukautuvaa materiaalia. Liikkumisemme ja olemisemme perustuu ennalta opittuihin malleihin, joita suoritamme tiedostaen tai tiedostamatta. Käyttäessämme kehoamme tai harjoitellessamme, kehomme mukautuu siihen kohdistuviin voimiin niiltä alueilta, joihin voima kohdistuu. Näillä alueilla myofaskiamme vahvistuu, koska kehomme kokee tarvetta vahvistua sieltä, muuttaen samalla alueen jännitettä. Jännitteen muuttuessa yhdellä alueella, koko muu verkosto ajautuu sen suuntaan, muuttaen jännitteiden tasapainoa ja sitä kautta muuttaen luisten rakenteiden suhdetta toisiinsa – eli asentoa ja ryhtiä. Mikäli palautumista tasapainoiseen tilaan ei tapahdu, kehomme liikkeestä tulee tehotonta ja epätaloudellista, mistä voi seurata ongelmia liikkeen hallinnassa ja liikkuvuudessa, mikä johtaa lisääntyneeseen riskiin loukata itsensä ja sen seuraamuksiin.

Kehomme ja kudostemme muutoksilla ei ole sisäisiä motiiveja. Se, että kehosi aiheuttaa sinulle hankaluuksia, ei ole kehosi tekemässä sinulle kiusaa, vaan tulosta siitä miten olet sitä käyttänyt. Kudoksesi eivät ymmärrä suomea tai englantia, ne ymmärtävät liikettä ja niihin kohdistuvaa voimaa ja sen vaihteluita.” (http://www.fysiomelanen.com/tensegrity.html)

Soita 0503782481 tai täytä oheinen lomake.

Lomakkeella voit tiedustella vapaita aikoja tai lähettää muun vapaamuotoisen viestin.

12 + 11 =

© fysiorepo

YHTEYSTIEDOT

fysioterapeutti/psyykkinen valmentaja
Tuomas Repo (1871912-8)
Standertskjöldinkatu 1
(Louhos Training)
Tietosuoja- ja rekisteriseloste

E-Passi